IPCC lakkautettava

Parasta mitä ihmiskunta ja yhdistyneet kansakunnat voisivat tehdä IPCC:lle olisi koko organisaation lakkauttaminen. Pelkästään ryvettyneen Pachaurin vaihtaminen johdosta ei riitä, koska IPCC on läpeensä politisoitunut ja edustaa yhtä polittiista agendaa eikä ole vuosikymmeniin ollut puolueeton taho, joka kokoaa yhteen ilmastotutkimuksen tuloksia.

IPCC:n olemassaolon oikeutus on mennyt kun viimeaikainen ilmaston kehittyminen ja tarkemmat mittaukset ovat osoittaneet IPCC:n perustamisen aikaiset pelot aiheettomiksi. Jälkiviisauden suomalla oikeutuksella voidaan sanoa, että maapallon ilmasto ei ole viimeisten vuosikymmenten aikana osoittanut mitään huolestuttavaa muutosta ja että ihmiskunnan vaikutuksesta ilmastoon kaupungistumisen vaikutusta merkittävämmällä tavalla ei ole näyttöä. Etenkään näyttöä hiilidioksidin merkittävästä vaikutuksesta ilmastoon ei ole löydetty.

Poliittinen agenanda näkyy IPCC:n raportoinnissa. Vaikka tieteellisissä yhteenvedoissa ilmastotutkimuksen suuret puutteet myönnetään, on eniten luettu yhteenveto päättäjille puhdas polittinen ohjelmajulistus. Niinpä YK:n pitäisiin lopettaa IPCC:n rahoitus ja sulkea sen ”ovet”.

Mainokset

Haittajärjestöjen medianäkyvyys järkyttää

Kaikkein kauheinta tässä asiassa on se, kuinka valtamedia suostuu tukemaan haittajärjestöjä levittämällä mustamaalauskampanjaa. Mikähän olisi valtamedian kommentti, jos öljyalan lobbausjärjestö tekisi samanlaisen kampanjan jossa se vaikkapa vastustaisi verovarojen tuhlausta tuulimyllypelleilyyn.

Ilmastomallit

Seuraavaksi varmaan uskottelet meille, etteivät ilmastomallitkaan menneet täysin pieleen – niihin unohtui vain ohjelmoida kymmenen vuoden tauot sopiviin kohtiin 🙂

Uudemmissa projektioissa ilmastonmuutoksen määrä laskee kuin lehmän häntä. 0,2 C vuosikymmenessä  sukupolven mittaisin tauoin ja kylmenemisin ei ole mikään ongelma ihmiskunnalle joka on selvinnyt jääkausistakin.

Ilmastomalleja ja CO2:ta yksinkertaisemmin ja paremmin menneet lämpötilat pystyy selittämään toipumisella pikkujääkaudesta ja merien monivuosikymmenisillä jaksoilla.

Väestönkasvu ei ole ongelma

40 vuotta sitten tehdyt ennusteet väestönkasvusta ja köyhyydestä osoittautuivat täysin liian pessimistisiksi, koska ihmisen kekseliäisyyttä aliarvioitiin. Emme silloin tienneet miten ravitaan 7 mrd ihmistä, mutta se tehtiin ja köyhyys on hävinnyt suurelta osalta maapalloa. Jäljellä on 1 mrd köyhää niinkuin 40 vuotta sitenkin, mutta yltäkylläisyydessä elävien määrä on kasvanut. Ihmiskunta elää paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Väestönkasvu ei ongelma, koska ihmisiä ei maapallolla pysty elämään enemmän kuin maapallo pystyy elättämään. Sama koskee myös maapallon yleisintä nisäkästä, rottaa. Jos ruokaa jollain alueella on paljon, rottapopulaatio kasvaa. Jos taas ruokaa on tai vihollisia on enemmän, pienenee populaatio. Voimme siis hyvällä omallatunnolla keksiä uusia tekniikoita ja ruokkia itsemme ja jälkipolvemme ja elää niin pulleasti kuin pystymme.

40 vuotta sitten tehdyt ennusteet väestönkasvusta ja köyhyydestä osoittautuivat täysin liian pessimistisiksi, koska ihmisen kekseliäisyyttä aliarvioitiin. Emme silloin tienneet miten ravitaan 7 mrd ihmistä, mutta se tehtiin ja köyhyys on hävinnyt suurelta osalta maapalloa. Jäljellä on 1 mrd köyhää niinkuin 40 vuotta sitenkin, mutta yltäkylläisyydessä elävien määrä on kasvanut. Ihmiskunta elää paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Väestönkasvu ei ongelma, koska ihmisiä ei maapallolla pysty elämään enemmän kuin maapallo pystyy elättämään. Sama koskee myös maapallon yleisintä nisäkästä, rottaa. Jos ruokaa jollain alueella on paljon, rottapopulaatio kasvaa. Jos taas ruokaa on tai vihollisia on enemmän, pienenee populaatio. Voimme siis hyvällä omallatunnolla keksiä uusia tekniikoita ja ruokkia itsemme ja jälkipolvemme ja elää niin pulleasti kuin pystymme.

Vuosisatainen kulunohjaus

Raideliikenteen ongelmat ovat seurausta liikennemäärien kasvattamisesta ja ihmisten pakottamisesta julkisen liikenteen käyttöön investoimatta samalla rataliikenteen infrastruktuuriin. Kun koko kapasiteetti on käytössä, aiheuttaa pienikin häiriö joukon muita häiriöitä.

Raideliikenteen kapasiteetti junina laskettuna on heikko. Helsingin asemalla on 18 raidetta ja junien määrä on 850 vuorokaudessa eli noin juna minuutissa päiväaika huomioiden (14*60=840). Länsiväylän 4+2 kaistalla liikkuu vuorokaudessa 80 000 ajoneuvoa, joista 1100 on busseja. Tieliikenteen liikenteenohjaus on näin laskettuna tehokkaampaa. Junaliikenteen liikenteenohjauksen uusinnasta EU-tasolla olen kuullut viimeeksi muutama vuosi sitten. Minneköhän se on hautautunut? Vai onko vain niin, että tehokas ja turvallinen nykyisten raiteiden hyödyntäminen ei ole poliittisesti mahdollista. Junan kulkusuunnan vaihtamiseenkin tarvitaan kääntöraide sen sijaan että junaa voisi ajaa molemmista päistä.

Asetinlaitteiden suojaaminen lumelta ja jäältä tuntuu myös ihmeellisen vaikealta ongelmalta. Jos sulattaminen ei toimi, pitää tehdä jotain muuta. Pressu Ilmalan ratapihan päälle?

Raideliikeen lisäkapasiteetti on nopeasti käytetty, jos ongelmien perussyyhyn eli liian tiheään rakentamiseen ei puututa voimakkaasti. Työpaikat ja palvelut on kertakaikkiaan siirrettävä lähemmäs asukkaita. Helsingin kantakaupunki on laitettava rakennuskieltoon.

Vesihöyry ilmastonmuutoksen takana

Aurinko ja merien pintalämpötilat korreloivat paremmin USA:n maa-alueiden lämpötiloihin kuin CO2: PDO vs CO2
Joe D’Aleo WUWT:ssä

Clearly the US annual temperatures over the last century have correlated far better with cycles in the sun and oceans than carbon dioxide. The correlation with carbon dioxide seems to have vanished or even reversed in the last decade.

Paulo Cesar Soares: CO2:n sijaan vesihöyryn pitoisuus ilmakehässä seuraa pintalämpötiloja.
Koko tarina kansanomaisesti WUWT:ssä
Ilman kosteus vs lämpötila

The anthropogenic wasting of fossil fuel CO2 to the atmosphere shows no relation with the temperature changes even in an annual basis. Unlike CO2, water vapor in the atmosphere is rising in tune with temperature changes, even in a monthly scale.

Linkki Paulo Cesar Soaresin vertaisarvioituun julkaisuun

Miten CO2 lämmittää ilmakehää?

Nämä laboratoriokokeet ovat sinänsä mielenkiintoisia, mutta olennaista on tarkastella ilmaston muodostamaa systeemiä. CO2 lämpenee suljetussa pullossa kun sitä säteilyttää sopivalla valolla. Poliittisesti korrektin tuloksen saa erityisesti kun käyttää 100% CO2:ta, laseria valonlähteenä ja riittävää painetta pullossa. Lisätodisteeksi voi mitata vaikka CO2-spektrin vaimenemisen kuivassa autiomaassa matkalla maan pinnalta satelliitin korkeuteen.

CO2 absorboi IR-säteilyä. Olennaista onkin miettiä mitä tapahtuu sen jälkeen. Syntyy ainakin lämpöä ja muuntunutta säteilyä. Niiden seurauksena taas ilmamassa laajenee, syntyy ilmavirtauksia, veden haihtuminen lisääntyy, joka lisää pilviä ja jäähdyttää maan pinnalla. Kasvillisuus taas käyttää CO2:a ravintonaan eikä ole ihan immuuni lämmöllekään. Jäätikköjen sulaminen taas on yhteydessä …

Valtameret muodostavat luonnollisen termostaatin, joka toimii niin kuin tietokoneissa olevat lämpöputket (heat pipe). Palstalla on muistaakseni tätäkin laskeskeltu, mutten muista mihin päädyttiin. Pointtini on kuitenkin siinä, että nämä kaikki muodostavat systeemin, jossa on suuri joukko monimutkaisia positiivisia ja negatiivisia takaisinkytkentöjä. Yritykset laskea yhden tekijän kuten CO2:n vaikutus erillään muista ei onnistu. Perinteisen syy-seuraus-ajattelun pohjalta syntyy vaikutusketjuja kuten esimerkiksi että CO2:n lämmöstä syntyy lisää H2O lämpöä jne. jotka eivät huomioi sitä, että kaikki syyt ja seuraukset ovat olemassa koko ajan ja rinnakkain. Toisin sanoen CO2:n tuottama lämpö saattaakin mennä vaikkapa jäätikön sulattamiseen.

Jotta soppa olisi täydellinen pitää tähän lisätä se, ettei meillä ole tarvittavia mittaustietojakaan. Sekin vähä mitä on olemassa on laadultaan epäilyttävää. Laadi siinä siis ilmastomalli :mrgreen: