Vastuu liikenteessä

Pahasti väärin. Jutussa unohdettiin tärkein. Säännöt, vastuullisuus, valvonta ja rangaistukset eivät toimi liikenteessä. Tarvitaan liikenneympäristöjä, joissa virheet ovat mahdottomia tai ainakin erittäin harvinaisia.

Espoo on kansanvälisestikin katsoen liikenneturvallisuuden mallikaupunki. Siellä ajoneuvoliikenne liikkuu sujuvasti moottoriteillä ja kevyt liikenne omilla poluillaan. Jalankulkijan kuolema Länsiväylällä tulkittaisiin itsemurhaksi.

Helsingissä taas suositaan erittäin vaarallisia bulevardeja, jossa kaikkien tarkkaavaisuuden oletetaan olevan supermiehen tasoa. Sekunnin nukahdus huomiokyvyssä ja lapsi jää Mannerheimintiellä ohikiitävän bussin tai ratikan alle.

Josh’s Christmas

There is a true story behind Josh’s card. A blackout occurred yesterday in Lapland, though hundreds of kilometers north of Santa’s village http://www.santaclausvillage.info. Local news (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122318951537_uu.shtml in Finnish) told that people survived the -31 C temperature because of diesel generators.

The high power grid line is under construction and parliament of Finland just granted a permission for a construction of a new nuclear power plant in Lapland.

59 vuotta ja työtön

Olet ansassa. Saat ansiosidonnaista eläkkeesi alkamiseen saakka. 500 päivän raja ei koske sinua. Eläkkeesi karttuu edelleen 85%:lla aikaisemmista ansioistasi.

Töiden vastaanottaminen ei ole sinulle kannattavaa, jos ansiosi laskisivat ja työpaikka ei ole pitkäaikainen ja täysin varma, sillä työttömyyskorvauksen määrä lasketaan uudelleen jo puolen vuoden työjakson jälkeen.

Lisäansioiden hankkiminen yrittäjänä tai pätkätyöt ovat myös viranomaisten harkintavallan alaisia toimia, joita useimmat tilanteessasi olevat haluavat välttää.

Monet ikäisesi ovat paremmassa kunnossa kuin keski-iän ruuhkavuosia elävät. Vakuutusmatematiikka on kuitenkin järkähtämätöntä. Työnantajalle yksittäiset syövät tai sydänsairaudet ovat erittäin kalliita ja painavat vaakakupissa enemmän kuin vanhemman ikäluokat nuorempia vähäisemmät lyhyet sairaspoissaolot.

Asuntopula

Digitalisoituminen muuttaa asumista. Ihmisten ei tarvitse enää raahautua joka aamu kaukaisessa keskustassa sijaitsevalle konttorille vaan he voivat tehdä työtä kotonaan nopeiden valokuituyhteyksien välityksellä. Ostokset he tekevät verkkokaupasta, joka toimittaa tavarat kotiin, postiautomaatille tai lähimpään kioskiin tai pitkään auki olevaan lähikauppaan.

Asuntopulan taustalla on hinta, joka perustuu sijaintiin. Kun tekniikka luo lisää hyviä sijainteja, on tyhmää maksaa liikaa vanhoissa kaupungeissa olevista kerrostaloluukuista tai karsinoista meluisissa avokonttoreissa.

Rakentaminen on muutoinkin murroksessa. Talotehtaat ja modulaarinen rakentaminen ovat tiputtaneet pienen omakotitalon avaimet käteen hinnan 100 00 euroon. Isompi ja laadukkaampi talo maksaa 200 00 euroa, jolla ei saa Helsingin keskustasta edes ahdasta kerrostaloluukkua. Kiinassa pilvenpiirtäjiäkin kootaan nopeasti osistaan.

Toinen ihmetyksen aihe on se, että Hengissä asuminen on kalliimpaa kuin esim. Berliinistä.Taustalla saattaa olla suomaisten runsas asumisen tukeminen. Se, ettei ole varaa, on hyvä syy muuttaa kauemmas. Kaupunkisuunnittelun pitäisi edistää tätä eikä rajata asumista julkisen liikenteen mahdollistamiseksi. Matka asemalle voi olla pitempi myös, koska sähköpolkupyörällä kuka tahansa voi liikkua 25 km/h mäkisessäkin maastossa.Työpaikkojen ja palveluiden tuonti lähemmäs asuntoja kannattaisi aloittaa julkisesta hallinnosta. Senaattikiinteistöt saavat kyllä hintakuplavaarassa olevat tilat myytyä statusta etsiville yksityisille.

Bulevardit

Kaupunkisuunnittelun perusvirhe on tukkia liikenne risteyksillä, suojateillä ja liikennevaloilla. Lapin suorilla teillä 100 km matka sujuu noin tunnissa, Helsingissä samassa ajassa etenee alle 20 km. Polkupyöräkin on nopeampi kuin tukiaisilla edistetty joukkoliikenne.

Maailmalta löytyy lukuisia ratkaisuja tähän ongelmaan, mutta usein Helsingin tavoin ongelmaa pahennetaan tihentämällä rakentamista ja edistämällä julkista liikennettä. Itseohjautuvien autojen tulo markkinoille vähentää autoilun vastustusta, kun automaattitaksit erottavat liikkumistavan kateutta herättävästä sosiaalisesta statuksestaan. Tulevaisuuden kaupunkeja pitää suunnitella jo nyt itseohjautuvien autojen pohjalle.

Paras päätös Helsingissä olisi seurata Tukholmaa tunnelien rakentamisessa. Keskustatunnelit yhdistävät ulosmenoväylät toisiinsa ja pysäköintihalleihin. Maan pinnalla liikutaan kävellen tai polkupyörällä, edes joukkoliikennettä ei tarvita.

Miljoonakaupunki Bangaloressa näemme kuinka liikenne voi toimia ilman liikennevaloja. Vasemmalle kääntyminen on kielletty. Sen sijaan käännytään oikealle, ajetaan vähän matkaa ja tehdään U-käännös. (tai oikeastaan päinvastoin, sillä Bangaloressa on vasemmanpuoleinen liikenne). Suomessakin on nähty kuinka tehokkaita liikenneympyrät ovat. Ne sopisivat liikennevalojen korvaajiksi myös Helsingissä.

Euroopan kaupungeissa jalankulkijat käyttävät kiltisti tunneleita katujen alittamiseen. Suomessa suojateiden toimimattomuus tiedetään, mutta toimenpiteet niiden poistamiseksi puuttuvat. Tapiola oli aikaan puutarhakaupunki, jossa kevyt liikenne oli erillään moottoriliikenteestä. Nyt sekin on turmeltu.

Bulevardit ovat katastrofaalinen virhe, sillä ne näivettävät kaupungit, joiden elävöittämisessä on ongelmia jo nykyään. Sen sijaan tarvitaan tasapainoista yhdyskuntakehitystä, jossa työpaikat, asunnot ja palvelut ovat lähellä toisiaan. Siis Lontoon ja Espoon tapaan tarvitsemme kaupunkeja, joissa ei ole keskustaa. Liikkumisen tarve vähenee ja väylien kuormitus tasoittuu, kun liikennettä on kaikkiin suuntiin aamuin illoin.

Lähiöiden purkaminen

Gryndereiden ahneudella ei ole rajaa. Tarkistaisin vielä kerran poliitikkojen ja virkamiesten kytkennät heihin.

Purkamista kaipaisivat Jätkäsaari ja Kalasatama, eivät vanhat lähiöt, jotka ovat ankeista lähtökohdistaan huolimatta asukkaidensa arvostamia. Keskusta ja jokainen lähiö tarvitsee moottoritietasoisen ohikulkuväylän. Ulosmenotiet pitää kytkeä toisiinsa tunneleilla, jos purkamisvaihtoehto ei kelpaa.

Kerrostalojen peruskorjauksista on tehty jotain elämää suurempaa. Putkiremonteista on saatu tolkuttoman kalliita kun talon rakenteisiin upotetut putket halutaan korvata uusilla upotetuilla putkilla. Tietenkin samalla uusitaan kaikki pintamateriaalit. Oikeasti uudet putket voidaan pääosin asentaa pintavetoina ja vanhat putket jättää paikalleen. Pintavetoina asennetut putket on helppo korjata vaikka yksi kerrallaan, kun talossa on asuntokohtaiset sulut.

Energiarahasto

Olisi tosiaankin parasta, etteivät Ville tai muutkaan poliitikot sotkeutuisi ihmisten asioihin. Kansalaiset osaavat laskea Vihreitä paremmin, etteivät energiainvestoinnit tällä yltäkylläisellä maapallollamme kannata. Energia pysyy niin halpana, että voimme sulattaa katuja Helsingissä ja Espoossa.

Emme tarvitse kalliita energiatodistuksia, jotka kertovat kuinka poliittisesti suositeltua kiinteistön energiankäyttö on.

Emme tarvitse tukiaisia sotkemaan markkinamekanismeja ja ohjaamaan investointeja kestämättömiin suuntiin. Kansalaiset ovat parempia investointipäätösten tekijöitä kuin rahastoja hallinnoimaan haluavat poliitikot. Onkohan takana tarve löytää politrukeille virkapaikkoja valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen tapaan.

Energiaa tarvitaan lisää kylminä talvipäivinä arkisin kello 15-18. Paras tapa tuottaa se on ydinvoima. Tuuli- ja aurinkovoimaa ei pitäisi kytkeä ollenkaan valtakunnan sähköverkkoon vaan sen pitäisi antaa sijoittua kesämökeille, saaristoon ja ulkovalaistuskäyttöön.